1.6.2026 voimaan astuva lakimuutos asettaa avio-oikeudelle 10 vuoden vanhentumisajan.
Mitä tämä tarkoittaa?
Mikäli avioerosta tai avioliiton kumoamisesta on kulunut yli 10 vuotta, katsotaan avio-oikeuden vanhentuneen. Tarkoittaa sitä, että kun avio-oikeus on vanhentunut, voi toki vaatia ositusta, mutta oikeus mahdolliseen tasinkoon avio-oikeuden nojalla on vanhentunut.
Avio-oikeuden vanhentumisen voi katkaista hakemalla tuomioistuimesta pesänjakajaa omaisuuden osituksen toimittamiseksi. Puolisot voivat myös sopia muusta kuin lain mukaisesta avio-oikeuden 10 vuoden vanhentumisajasta. Sopimuksen tekeminen on määrämuotoista ja voimaantulo edellyttää sen rekisteröimistä Digi- ja Väestötietovirastoon. Mikäli tehtyä sopimusta rasittaa mahdollinen muotovirhe, voi olla, että sopimus ei saa voimaantuloa.
Esitetty avio-oikeuden vanhentuminen johtaa myös siihen, että entinen puoliso ei 10 vuoden määräajan umpeuduttua ole kuolinpesän osakas, jos avio-oikeuden vanhentumista ei ole katkaistu tai siitä ei ole sovittu toisin.
On hyvä kuitenkin huomata, että mikäli avioliitto päättyy puolison kuolemaan, avio-oikeus ei vanhene eli lesken avio-oikeus pysyy voimassa.
Lakimuutoksia sovelletaan myös vanhoihin avioeroihin siten, että vanhentuminen tapahtuu aikaisintaan 5 vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Uudet säännökset tulevat voimaan 1.6.2026.
Mikäli tarvitset apua omaisuuden erottelu- tai ositussopimuksen tai määräajan pidentämistä koskevan sopimukseen liittyvissä kysymyksissä, olemme apunasi!
Voit suoraan soittaa asianajajallemme Susanna Tiaiselle numeroon 045 625 7998 tai lähettää hänelle sähköpostia osoitteeseen susanna.tiainen@stiainen.fi
